Tornion Mieskuoro täyttää kunnioitettavat 70 vuotta kuluvana vuonna 2023. Kuoron syntyhistoria on tosi kiharainen. Perustamisvuodesta alkuaikoina oli jostakin syystä epäselvyyttä, sillä esimerkiksi 10-vuotisjuhliakin vietettiin yhtä vuotta liian aikaisin vuonna 1962. Liekö pelkkää erehdystä vai huolimattomuutta, mutta perustamisvuosi myöhemmin korjattiin oikeaan muotoon eli 1953.
Lue Tornion Mieskuoron 60-vuotisjuhlalehti (PDF)
Sekakuoro vai mieskuoro
Tornion seudun kuorohistorialla on varsin vankat ja kauas ulottuvat perinteet. Tiettävästi jo vuonna 1903 perustettiin Alatorniolle lähialueen ensimmäinen sekakuoro, Tunturin kaiku. Sen toiminta kuitenkin hiipui ja sammui ilmeisesti jo ennen ensimmäistä maailmansotaa.
1920-luvulla perustetun Tornion Sekakuoron mieslaulajat alkoivat liikehtiä 1940-luvun loppupuolella siihen malliin, että ”kyllä ukoile häätyy oma kööri saaja.” Aluksi laulettiin vahvistetulla kvartetilla, kunnes oltiin kypsiä irrottautumaan sekakuorosta omaksi mieskuoroksi. Vappuna 1953 kajautettiin Tornion mieskuoron historian ensimmäiset laulut.
Alkuinnostus
Yhdistystoiminnassa alkuinnostus on tietysti valtava. Ensimmäisen kymmenen vuoden aikana toimintaa oli vaikka muille jakaa. Esiintymisiä oli runsaasti ja yhteistyötä tehtiin Väylänvarren kuoron eli Ylitornion Mieskuoron kanssa. 10-vuotisjuhlakonsertti oli huolella suunniteltu ja näyttävästi hoidettu. Harmillista oli, että kuoron ensimmäinen johtaja Soini Kaiharju sairastui, eikä voinut olla johtamassa juhlakonserttia. Johtajaksi saatiin kanttori Toimi Ahvenjärvi, jonka ensimmäinen pesti kuoronjohtajana kesti puolikymmentä vuotta.
Kuorolaisia eri tehtävissä
Kuorotoiminta ei ole pelkkää harjoitusta ja laulamista. Se on myös yhdistystoimintaa ja suunnilleen kolmannes porukasta on jossakin vaiheessa hallinnollisessa tehtävässä. Kuoron puheenjohtajan voidaan sanoa olevan samalla viivalla kuoron taiteellisen johtajan kanssa ja heidän jälkeen tärkein homma on sihteerin vakanssi.
Mieskuorotoiminnassa on niin sanottuna kattojärjestönä Mieskuoroliitto, joka auttaa ja tukee kuorojen toimintaa. Kukkomerkin suorittaminen eli Mieskuoroliiton perusohjelmiston osaaminen on monen mieskuorolaisen tavoite tai haave. Tornion Mieskuorossa merkin ovat suorittaneet Reino Hakasalo, Olli Junes, Aappo Karppinen, Aleksanteri Pussinen ja Erkki Valtonen. Hatun nosto näille laulajaveljille. 40 laulun oppiminen ja esittäminen ulkoa on todella kunnioitettava saavutus.
Toinen vuosikymmen
Kuoron aktiviteetti säilyi kohtuullisen hyvänä. Keikkaa riitti ja rutiiniesiintymiset hoidettiin viimeisen päälle. Toimi Ahvenjärvi vetäytyi kuoronjohtajuudesta v. 1968 ja puikkoihin pestattiin kanttori Olavi Rahkonen. Hän johti kuoroa vain vuoden, kuten myös hänen jälkeensä tullut kansakoulunopettaja Olavi Penttinen. Kuoroa alkoi huolestuttaa jo seuraava juhlakonsertti ja Tornion kaupungin 350–vuotisjuhla. Kokenutta johtajaa kaivattiin ja pelastajaksi tuli vanha sotaratsu Toimi Ahvenjärvi. Alkoi valmistelu 20-vuotisjuhlakonserttia varten. Juhlakonsertti pidettiin Seminaarilla salintäyteiselle yleisölle ja siitä innostuneena päätettiin järjestää konsertti myös Haaparannalla. Konserttipaikan naapurissa sattui vain olemaan bingo samaan aikaan, joten bingohullut haaparantalaiset menivät sinne. Mieskuoroa oli kuuntelemassa kokonaista kuusi kuulijaa. Uskomatonta, mutta totta.
Takana ylärivi vas. Erkki Valtonen, Mikko Räätäri, Paavo Puoskari, Olli Junes, Sakari Komi, Lare Herrala, Mauno Laitinen, Antti Linna
Takana ylhäältä 2. rivi vas. Aarne Saari, Martti Palsi, Santeri Pussinen, ?, Matti Junes, Antti Keskitalo, Onni Ylimaunu
Takana ylhäältä 3. rivi vas. ?, ?, Reino Heikkinen, Paavo Jaakkonen, Ilmari Keskiluopa, Usko Rantanen
Eturivi vasemmalta: Reino Hakasalo, Lauri Ylipiessa, Eino Verronen, Matti Räätäri, Aappo Karppinen, Veikko Lipponen, Kalle Juhansson
Pitkäaikainen kuoronjohtaja Toimi Ahvenjärvi
Tummia pilviä taivaalla
1970- ja 1980-luku olivat Tornion Mieskuorolle vaikeita. Kuoro kärsi sekä laulajapulasta että johtajapulasta. Kovin kaukana ei ollut kuoron lakkauttaminenkaan, kun ykköstenoreista oli niin huutava pula, että stemmaa lauloi yksin Matti Junes. Sihteeri Aarne Saaren toimintakertomuksessa v. 1974 lukee seuraavasti: ”Vuosi 1974 on ollut ns. toimettomuuden aikaa Tornion mieskuoron historiassa. Harjoituksia ei ole ollut, jos ei liioin ole ollut esiintymisiäkään. Toisin sanoen mieskuorotoiminta on ollut pysähdyksissä. Tämä johtuu siitä, ettei ole saatu uusia laulajia. Olemme kuitenkin optimistisesti odottaneet ja toivoneet, että jonkinlainen pelastus tulisi jossakin muodossa.”
Mieskuoron pelastaja, Toimi Ahvenjärvi
Huolimatta torkkuvasta toiminnasta kuoron 40-vuotisjuhla lähestyi, jonka pelastajaksi lupautui Toimi Ahvenjärvi, jälleen kerran. Toimi oli päättänyt, että periksi ei anneta ja 40 –vuotisjuhlakonsertti pidetään, vaikka 30–vuotistaipaleen kohdalla uinahdettiin. Näin tuli Toimille täyteen 30 kuoronjohtajavuotta, josta hänelle myönnettiin Sulasolin Lapin piirin hopeinen ansiomerkki.
Mieskuorolle ensimmäinen naisjohtaja
Syyskauden 1996 Tornion Mieskuoro aloitti naisenergian turvin. Kuoronjohtajaksi valittiin pirtsakka rouva Karin Rööp, virolaisten lahja Tornion Mieskuorolle. Karin Rööp oli ammattijohtaja ja piti ohjat omissa käsissään. Hänen kautensa kesti kuitenkin vain reilut kaksi vuotta ja uusi johtaja oli jälleen hakusessa. Sehän ilmestyi kuin puskan tai urkupillien takaa, kun johtajaksi saatiin kanttori Timo Perkkiö. Perkkiön luotsaama Tornion Mieskuoro tuli miehen ikään ja osoitti juhlakonsertissaan osaamista ja tyyliä. Timon kauteen mahtui muitakin merkittäviä tapahtumia ja esiintymisiä, kuten ensimmäisen oman äänitteen, Katson virran kalvoon, julkaisu sekä valtakunnallinen veteraanijuhla.
Edustusmatka Hammerfestiin
Vuonna 2005 kuoro sai yllättäen kutsun Hammerfestin Mieskuoron 100–vuotisjuhliin. Timo Perkkiö ei voinut lähteä matkalle ja hänen sijaisekseen saatiin Marika Salminen, Tornion Mieskuoron seuraava johtaja. Matkahan oli ikimuistoinen ja kaikin puolin onnistunut musiikillinen virkistysmatka.
Timo Perkkiön pesti päättyi onnistuneen levyprojektin jälkeen ja puikkoihin astui Marika Salminen. Marika uudisti kuoron ilmettä ottamalla ohjelmistoon viihteellisempää musiikkia. Suuren suosion saavutti kevätkonsertti, jonka ohjelmistossa oli mm. Juice Leskisen, Reino Helismaan ja Juha Vainion lauluja. Muutto Kittilään kulttuurisihteeriksi katkaisi Salmisen johtajuuden, jota kesti kolme vuotta.
Taiteellisia johtajia
Kuoron taiteellisina johtajina on vuodesta 1953 lukien toiminut kuoron historian aikana seuraavat henkilöt: Soini Kaiharju, Antti Oksa, Toimi Ahvenjärvi, Olavi Rahkonen, Olavi Penttinen, Karin Rööp, Timo Perkkiö, Marika Salminen, Tuomas Lampela ja sekä vuodesta 2015 alkaen Johanna Keränen. Toimi Ahvenjärvi on ollut pisimpään kuoron johdossa useaan kertaan kolmenkymmenen vuoden aikana.